Tätä kirjoittaessa vietetään Earth hour -tapahtumaa, jonka puitteissa valot sammutetaan tunniksi ympäri maailmaa. Sen viettäminen olisi ollut tänä vuonna helppoa: olisi riittänyt, että kääntää kellot jo 20:30 kesää kohti.
Vakavasti puhuen, moni ehkä ajattelee tästäkin vuosittaisesta tempauksesta, että koko juttu on yhtä tyhjän kanssa. Minusta Earth hour on hieno tempaus. Juuri näin pitää kestävän kehityksen puolesta toimia ja ilmasto- ja ympäristötyötä tehdä. Älä osta mitään -päivä on toinen kelpo esimerkki hienosta teemapäivästä, jolla muistutetaan ihmisiä maapallon kantokyvystä.
Tällaisina päivinä vapaaehtoisuuden pohjalta luodaan uusia maailmaa yhdistäviä tapahtumia, joiden ympärille voidaan rakentaa vaikka millaisia tunnelmallisia ja yhteisöllisiä tapahtumia, jaettuja pimeyden ja hiljaisuuden retriittejä kynttilänvalossa. Ketään ei pakoteta, minkäänlaista paniikkia ei lietsota, mutta tietoisuutta lisätään. Ketään ei ole pakotettu ostamaan veroina ja päivittäisinä lisäkuluina kenenkään alarmistin omaatuntoa.
Toivon, että mahdollisuuksien mukaan monissa kodeissa ja perheissä valot ja ylimääräiset sähkölaitteet on tänään laitettu tunniksi pois päältä, sytytetty kynttilät äiti maalle ja oltu hetki yhdessä. Se on vahva ja pysäyttävä vastalause tässä hektisessä arjessamme, jossa läsnäolo ei ole itsestäänselvyys.
Vain yksi asia pilaa koko jutun ja syyllistyn siihen tätä kirjoittaessa itsekin: Mobiililaitteiden käyttö ja sosiaalinen media. Niin hyviä renkejä, kuin älylaitteet ovatkin, ne ovat myös suuria syypäitä aikamme levottomuuteen ja kokemukseen oman pienen elämän mitättömyydestä ja niin sanotusta sitku-asenteesta, joka estää meitä olemasta onnellisia omassa elämässämme.
Mobiililaitteet ja sosiaalinen media rakentavat elämää, jossa pimeyskin pitää kuvata ja raportoida someen sen sijaan, että eläisi sen hetken. Ihmettelen tätä usein erityisesti silloin, kun huomaan esimerkiksi keikoilla ja konserteissa, että osa ihmisistä seuraa tapahtumia lähes taukoamatta vain puhelimensa kameran läpi.
Pimeä keskiaika on kaukana takana. Ehkä tulevaisuus, jossa olemme oppineet hallitsemaan sosiaalista mediaa ja älylaitteita enemmän kuin ne hajottavat ja hallitsevat meitä, siintää jossakin edessäpäin valoisana. Sitä odotellessa on elettävä pimeää nykyaikaa.